Mitä tarkoittaa XR? Miten kerromme siitä omille asiakkaillemme? Museomme tarvitsisi ymmärrettävämmän nimen, joten järjestimme nimikilpailun.

Museot ovat erityisiä toimijoita. Ne tallentavat kulttuuriperintöä ja asettavat sitä esille. Ennen kaikkea museot auttavat meitä ymmärtämään menneisyyttä ja nykyisyyttämme ja luovimaan tulevaisuudessa. Museot saavat voimansa niiltä yhteisöiltä, joiden tarinoita ne kertovat. Hyvä nimi kumpuaisi samasta paikasta. Sen olisi puhuteltava alueemme ihmisiä. Niinpä päätimme pyytää apuun keskiuusimaalaiset ja erityisesti Tuusulan, Järvenpään ja Keravan asukkaat.

Nimenetsintä käynnistettiin kilpailulla. Keväällä 2024 avasimme kaikille avoimen lomakkeen, jolla saattoi ehdottaa museolle nimeä. Kisastudiossa seurasimme jännittyneinä ehdotusten virtaa, ja lopulta kasassa oli 72 nimeä. 72 mahdollista tarinaa uudelle museolle. 

Vaikein oli kuitenkin edessä: kuinka valitsisimme nimistä parhaan? Kutsuimme kokoon kaksi arvovaltaista raatia. Ensin tapasi lopulta kuusihenkinen asiantuntijaraati, johon kuului alueen, nimistön, kulttuurin ja brändäyksen asiantuntijoita. He määrittelivät museota kuvaavaksi nimen alkuosaksi Virtuaalimuseo, ja valitsivat nimiehdotuksista viisi parasta. Jatkoon pääsivät Laakea, Muste, Peili, Vikke ja Virkku.

Muistakin nimistä keskusteltiin. Joukkoon olisi voinut päätyä vaikkapa Digi-Aitta, mutta se herätti liikaa mielikuvia 1990-luvun lopun digitaalisista palveluista. Toisiin korkeuksiin museon olisi nostanut Museo Q (ääntyy ’museokuu’). Nimi jäi kuitenkin käytettävyydessä valittujen varjoon

Lopullista valintaa tekemään kokoontui kahdeksan henkilöä. Edustettuina yleisöraadissa oli Järvenpään, Keravan ja Tuusulan nuorisovaltuustoa, vammais- ja vanhusneuvostoja sekä alueelle maahanmuuttaneita. Raati oli myös kotikieliltään monikielistä: mukana oli suomea ykköskielenään puhuvien lisäksi mm. ruotsia, ranskaa ja ukrainaa puhuvia. Raadin moninaisuus oli päätöksenteolle aarre: raadissa saatiin pohdittua esimerkiksi, kuinka nimivaihtoehdot ääntyivät eri kielillä ja kuinka selkeää nimen käyttö olisi, mikäli sitä ei näe kirjoitettuna.

Keskustelun alkuvaiheessa vaihtoehdoista tiputettiin pois Vikke ja Virkku. Ne tuntuivat valitsijoiden mielestä liian lempinimimäisiltä ja pelkona oli, että ne jäisivät nopeasti vanhanaikaiseksi. Laakeasta käytiin pitkää keskustelua. Toisten ajatukset nimi vei Pohjanmaan lakeuksille, kun taas osa näki Laakeassa moninaisuutta ja vuoropuhelua.

Lopulta jäljellä oli kaksi ehdokasta, joista käytiin tiukka äänestys. Täpärästi toiseksi jäi Peili. Peili viittaa Tuusulanjärveen sekä työhön, jota museot tekevät kertoessaan yhteisöistämme. Toisaalta peilin kautta voi kulkea toisiin todellisiin – kuin huvipuiston peilitalossa tai Liisa peilimaailmassa. Peili elää edelleen, museon virtuaalistudion nimenä.

Näin kuului voittajaehdotuksen perustelu. Nimiraadit yhtyivät perusteluun ja lisäsivät seuraavia pohdintoja:

• Musteen kirjoitusasu on helppo päätellä kuullun perusteella, joten se on esteetön näkövammaisille.
• Muste ei ole sanana ”liian trendikäs”. Se toimii myös tulevaisuudessa.
• Muste voi levitä, heijastaa ja jättää jälkiä – kuten kulttuuri. Mustetahroissa voi myös nähdä monenlaista.

Konsultoimme nimestä Kotimaisten kielten keskusta Kotusta, joka piti Mustetta viiden nimiehdotuksen joukosta parhaana ja selkeimmin alueen historiaan liittyvänä.

Nimiraatien jälkeen olemme pohtineet musteen olemusta hankkeessa. Keskustelut ovat välillä nousseet lennokkaisiin ulottuvuuksiin.

1. Muste on taiteilijoiden ja tekijöiden työkalu. Oli kyseessä sitten Juhani Ahon romaani, Pekka Halosen luonnos tai Jean Sibeliuksen partituuri, musteella voi välittää taidetta. Sillä saattoi myös kirjoittaa Kellokosken sairaalan potilaskertomukset, laatia tuotesuunnitelmia Ornon valaisintehtaalla tai pitää kirjaa lottien toiminnasta. Ilman mustetta jälkipolville ei olisi jäänyt niin paljon jälkiä menneisyydestämme.
2. Muste liikkuu ja muovaa todellisuutta. Yhdestä mustepisarasta voi alkaa paljon. Puro, joka kasvaa maisemaksi tai kartaksi, adressi valtaapitäville, kokonainen maailma tai unelma kansakunnasta. Kun tallennamme ajatuksemme, luomme uusia mahdollisuuksia. Tuusulanjärven ja Keravan alueella on kautta aikain kuviteltu ja rakennettu: milloin rautatietä tai taiteilijayhteisöä, milloin suomalaisuutta tai nuorisokulttuureita. Jotta mikään näistä olisi ollut mahdollista, oli jonkun luotava ajatus ja välitettävä se muille.
3. Mustetta rakennetaan ”digitaalisella musteella”. Kun teemme virtuaalielämyksiä, rakennamme vaihtoehtoisia todellisuuksia pikseleistä. Näitä voisi kuvailla digitaalisiksi mustepisteiksi. Kun vierailet 3D-Ainolassa tai 360-kuvatussa Jokelan tiilitehtaassa, kaikki näkemäsi on koostettu tällaisista pisteistä.

Tässä muutama näkökulma Musteen moniin merkityksiin. Mitä Sinä näet musteessa?

Valintoja olivat tekemässä:

Asiantuntijaraati

• Amie Cheremnykh, XR- ja brändiammattilainen
• Kati Huovinmaa, muutosprosessien ja museoalan ammattilainen
• Jaana Koskenranta, Tuusulan museot, Tuusulan nimitoimikunta
• Maija Länsimäki, Keravan nimitoimikunta, Kerava-seura
• Marjo Mäenpää, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus, Ainolasäätiö
• Vilja Mäkinen, Lottamuseo

Asukasraati

• Eva Guillard, Keravan nuorisovaltuusto
• Ali Meriluoto, Järvenpään maahanmuuttajapalvelut
• Sami Ollinmäki, Järvenpään nuorisovaltuusto
• Kauko Passi, Keravan vanhusneuvosto
• Елизавета Рубан (Yelyzaveta Ruban), paikallinen ukrainalaisyhteisö
• Tarja Räisänen, Keravan vammaisneuvosto
• Stig Strandberg, Järvenpään eläkeläisneuvosto
• Pirjo Yltävä, Tuusulan ikäihmisten neuvosto